Yhden miehen lahko

Vaimo on New Wine nimisessä tapahtumassa muutaman päivän ja meikäläinen viettää hulttiomaista poikamieselämää raivoisasti koodaten ja nukkuumaanmenoajoista välittämättä. Pääsen kesälomailemaan vasta syksyllä, jos Luoja suo. Mieltäni kalvaa kuitenkin eräs asia, josta on pakko kaiken muun kiireen keskellä hieman jotain koittaa kirjoittaa - itsensä toistamisen uhallakin.

Kysymys kuuluu:
Kuinka kristityt voivat tulla toimeen keskenään mielipide-eroista huolimatta?

Tämä on asia, joka kärjistyy eritoten internetissä. Netin yli on helppo vyöryttää toisten niskaan mitä tahansa lokaa ja aiheuttaa vähintäänkin mielipahaa. Todettakoon heti alkuun, että itse en ole tälläiseen mitenkään syytön. Nyt ei ole tarkoitus osoitella sormella... no vähän on kyllä. Sinäkin siinä...

Kaikki alkoi kovin viattomasti. Erehdyin tekemään Facebook-testin, joku "Kuka saarnaja olet?" tai joku sellainen. Olin kuulemma kuin Laura Mäntylä, "lesbopappi" (varmaan tosi hienoa kun kutsutaan lesbopapiksi...) , joka valitsee mitä Raamatusta uskoo korvasyyhyn mukaan ja jotain muuta vastaavaa tosi reilua. Minua ei haittaa rinnastaminen Laura Mäntylään, päinvastoin, mutta toisen ihmisen syyttäminen korvasyyhyiseksi edes jossakin sinänsä mitättömässä Facebook-testissä on, sori vaan, erittäin typerää.

UTR-foorumit ja tämä blogi ovat oma lukunsa, ei niistä tai minusta sen enempää. Mutta Revolution Churchia ja erityisesti Jay Bakkeria pilkataan ja syytellään aivan pelottavan samoin sanankääntein, kuin mitä täällä Suomessa kuulee. Jay Bakkeria pilkkaavat mm. jotkut ihme uus-Kalvinistit ja - hah - ateistit. Tosi vekkulia rinnastaa Jay Bakker Fred Phelpsin Westboro Baptist Churchiin, joka piti "mielenosoituksen" Jayn äidin hautajaisissa huutaen kannustavia iskulauseita kuten "Äitisi palaa nyt Helvetissä!"

Toisinajattelevien uskovien syyttely ja tuomitseminen voi johtaa arvonnousuun omassa porukassa. Ah... kun olemme oikeassa ja nuo toiset: liberaalit, konservatiivit, änkyrät, homot, heterot, korvasyyhyiset lopun ajan merkit, jotka Jumala tulee heti ensimmäisenä luuttuamaan pois, kun suursiivous alkaa. Oi, että on mahtavaa olla oikeassa ja tietää Totuus.

Parasta on, että toisten dissailun sanotaan olevan rakkautta. Jossain määrin se lienee tottakin. Mutta jos kaveri makaa ojassa, auttaako huutelu? Mitä jos kaveri onkin tutkimassa ojan pohjalla rentukoita?

Minusta taustalla kummittelee lakihenkisyyden peikko. Lakihenkiseen toisten tuomitsemiseen syyllistyy helposti kuka vain. Oman viiteryhmän näkemyksillä ei lopulta ole paljoa väliä. Ns. "liberaali" voi olla yhtä hyvin "lakihenkinen", kuin tiukin änkyrä "konservatiivi". Kun oma henkilökohtainen armon tie ei olekkaan perusteiltaan kunnossa, koitetetaan saada tukeva ote sekavasta maailmasta tökkimällä muut tien sivuun. (Tämän tapaiseen olen minäkin varmasti tässä blogissa syyllistynyt, varsinkin alkuaikoina.)

Samoin, jos loukkaantuu toisten mielipiteissä, niin olisiko mahdollista, että juuri sillä elämän osa-alueella armo ei olisikaan vielä itselle auennut? Tarkoitan sitä, että joku ottaa henkilökohtaisena loukkauksena sen, että joku nyt sattuu olemaan eri mieltä jostakin. Vääriä mielipiteitä ja väärää uskoa vastaan pitää lähteä ristiretkelle ja pakonomaisesti on tehtävä muista synnittömiä tms.
Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te kierrätte maat ja meret hankkiaksenne edes yhden käännynnäisen, ja kun siinä onnistutte, teette hänestä helvetin oman, kahta vertaa pahemman kuin itse olette. (Matt.23:15)

Paavali kirjoittaa kirjeessään galatalaisille :
Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia. Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa.
(Gal. 5:18-21)

Lahkolaisuus on jossakin englannin kielisessä laitoksessa käännetty jotenkin näin:
"feeling that everybody else is wrong except those in your own little group" Tuo iskee jo kipeämmin, eikö?

Siis herranjestas, olemmahan me kristityt eri mieltä asioista. Yksimielinen kristikunta on tässä maailmanajassa sula mahdottomuus. Apostolien aikana kirkossa ei todellakaan oltu kuin yhdestä puusta veistettyjä. Yksimielinen oppi, jota kaikki mukamas seuraisivat, on vasta paljon myöhempien aikojen tulosta, kun alkukirkko muuttui rajoja rikkovasta vallankumouksellisesta Jumalan valtakunnan liikkeestä järjestäytyneeksi uskonnoksi.
Ei yksimielisyys voi olla rajalliselle ihmiselle mikään tavoitekkaan. Jumala pysyy meitä suurempana ja salatumpana kaikesta opiskelustamme, teologiasta ja Pyhän Hengen vaikutuksesta huolimatta. Erimielisyys antaa mahdollisuuden kasvulle. On yksinkertaisesti vaarallista pyöritellä samoja ajatuskulkuja vuodesta ja vuosisadasta toiseen, koskaan kyseenalaistamatta sitä mikä on lopultakin vain meidän ihmisten rajallista näkemystä asioista. Johannes Kastaja ja Jeesus kutsuivat meitä kääntymykseen, mielen muutokseen. Mitä sinun elämässäsi on minkä voisitkin nähdä toisin?



Mutta. Kuinka sitten voimme tuoda esiin meille tärkeitä asioita tuomitsematta ja pilkkaamatta toisin ajattelevia? Esimerkiksi voinko kirjoittaa kritiikkiä kreationismia kohtaan tuomitsematta kreationisteja? Voinko puolustaa homopappeja tuomitsematta homopappien vastustajia? Voinko vedota "raamatullisuuteen", jos joku muu on eri mieltä jostakin Raamatun kohdasta?

On tärkeää muistaa, että ihmiset eivät ole vihollisiamme, vaikka olisivatkin eri mieltä jostakin meille tärkeästä asiasta. Joskus on hankala erottaa, mikä on henkilökohtaista ja koska asiat ovat vastakkain. Joskus retoriikka ja huumori, eivät avaudu vastapuolelle. Silti tärkeää on elää rauhassa kaikkien kanssa.
Meidän tehtävämme on RAKASTAA "vihollisiamme", eikä vastata pahaan pahalla.

Ehkä tärkeintä on muistaa, että mikä, tai oikeammin kuka, on uskomme ydin. Jeesus Kristus. Toki me inhimillisinä ihmisinä näemme Jeesuksenkin eri tavoin. Mutta kukin seuratkoon Jeesusta parhaan taitonsa, tietonsa ja uskonsa mukaan. Muulla on lopulta hyvin vähän väliä.