keskiviikko, 15. heinäkuuta 2009

Luominen selitetty tieteellisesti

Usko luomiseen ja Jumalan vaikutukseen maailman(kaukkeuden)historiaan on monimutkainen juttu. Toiset uskovat, toiset eivät ja suurin osa on jotakin siltä väliltä. Joillekkin on kuitenkin erityisen tärkeää määritellä miten uskotaan. Ankarinkin sola skripturisti ja kreationisti kuitenkin tunnustaa sen, että Raamatun luomiskertomus ei ole tieteellinen selitys tapahtumille. Itse pidän luomiskertomusta (tai luomiskertomuksia, niitähän on parikin hieman toisistaan poikkeavaa Raamatussa) nimenomaan myyttinä, joka kertoo ennemminkin itse Jumalasta ja hänen roolistaan, kuin varsinaisista historiallisista tapahtumista. Mielestäni tämä lukutapa ei millään tavoin vähättele Jumalan arvovaltaa tai edes ihmisen roolia - joka tuntuu olevan kreationisteja pahiten kismittävä asia.
En ole tiedeuskovainen. En usko, että tiede voi pelastaa maailman, mutta näennäisesti Luomiskertomuksen kanssa ristiriidassa olevat tieteelliset löydöt, voivat olla ihmiselle myös hyödyksi. Kun kerta ensimmäinen ihmiselle annettu käsky on pitää luonnosta huolta, niin sen käskyn täyttämiseksi, pitää myös ymmärtää luontoa. Eikä nykyisyyttä voi ymmärtää, tuntematta historiaa. Tämä pätee luonnonhistoriaankin.

No joo. En oikein osaa pitää oheista videota muuta kuin hyväntahtoisena keljuiluna.


Nooh. Työn alla on Brian D. McLarenin (kerettiläisyyssyytökset sikseen) kirja "Everything must change", jossa alkulehdillä sanotaan näin:
Why are so many religious people arguing about the origin of species but so few concerned about the extinction of species?
Eh. Touché! Jonkin sortin luontoihmisenä tämä on itselleni tärkeä asia. Auttaisiko kolkuttavaa omatuntoa pieni lisälahjoitus Suomen Luonnonsuojeluliitolle? :D

5 kommenttia:

Flora kirjoitti...

Täällä Suomessa on muuten siitä mielenkiintoinen tilanne, että evankelisluterilainen kirkko on varsin aktiivinen ympäristöasioissa. Esimerkiksi kirkon ilmasto-ohjelma on oikein malliesimerkki hyvin laaditusta ilmasto-ohjelmasta. Sieltä voi itse kukin kirkon jäsen käydä katsomassa suosituksia siitä, miten kristityn pitäisi ympäristöasioita elämässään huomioida. :-)

Ekoteologit saavat kaikenlaista mukavaa irti luomiskertomuksista, ja sen pohjalta osoittavat ihmisen velvollisuuden suojella ympäristöä. Luomiskertomuksia ei kuitenkaan (tietenkään) käsitetä kirjaimellisesti.

Jani kirjoitti...

Näin on. Evlutkirkko saisi enemmänkin rummuttaa tuota asiaa.

Ekoteologia on muuten terminä ja näkökulmana vähän kumma. Siitä tulee outoja mielleyhtymiä. Mutta ekhä se johtuu siitä, että asia on niin uusi. Nyt koko ekoteologian käsite on niin irrallinen. Noh. Minulle tulee outojo mielleyhtymiä mistä vain missä on mukana teologia. :D

Nyt kirkon ympäristötietoisuus tuntuu kovin irralliselta. Mutta ehkä ajan kanssa luomakunnan arvostus tulee ihmisiltä taas selkäytimestä.

Stefan kirjoitti...

Heipä hei Jani ja muut. Palasin interreililtä tässä muutama päivä sitten. Olet sinä aikana kirjoittanut hyviä tekstejä! Tunnistin itseni aika hyvin alemmasta kirjoituksestasi. Nuoren miehen innolla tunnen välillä noh, suoraan sanottuna vihaa siitä, kun ihmiset ovat "tyhmiä", eli toisinsanoen ajattelevat maailman asioista eri tavalla kuin minä, kaikkitietävä :P Ei kovin kristillistä juu, mutta tiedostan vikani ja pyrin siitä eroon.

Blogisi on ollut kyllä kullan arvoinen löytö. Oma uskoni on vahvistunut viimeisen vuoden aikana todella paljon. En oikein edes tiedä uskoinko edes ennen vai halusinko vain uskoa, mutta sittemmin ihan oikeasti tullut uskoon ja kehtaan kertoa sen ihmisille pelkäämättä.


Kaverini puhui minulle eilen meditatiosta ja kertoi sen avartaneen hänen maailmaansa. Tietääkseni on olemassa myös kristillistä meditaatiota. Ajatus kiehtoo minua kovin, mutta väsynein ADHD aivoineni en ainakaan toistaiseksi löytänyt juuri mitään. Onko kellään täällä mitään tietoa aiheesta? Jotain lähteitä, kirjallisuutta?

Anteeksi teksin sekavuus, on myöhä. :D Heip!

Flora kirjoitti...

Jani, aikanaan lukiolaisena luin laajaa fysiikkaa siksi, että se oli vaikeinta, mitä tiesin. Sen takia sitä kannatti opiskella. Nyt keski-ikäistyvänä akateemisena sekatyöläisenä uumoilen, että ehkä teologia sittenkin on vielä vaikeampaa ymmärtää. Ehkä sitä siksi kannattaa penkoa, tutkiskella ja ravistella, vaikka tulisikin outoja mielleyhtymiä?

Jani kirjoitti...

Sori etten näihin komentteihin reagoinut. Tuppaa asiat joskus jäämään kesken... :(

Pitää palata aiheeseen...
Mutta tuosta meditaatioasiasta tulee mieleen Taize. Vai olenko ihan hakoteillä?